Suomalaisen Lions-toiminnan isää muistettiin Seinäjoella
8.3.2026

Eilisen lauantain keväisen auringonpaisteen loisteessa kävi pieni mutta sitäkin kunnioittavampi lions-joukko seinäjokelaissyntyisen Arne Ritarin muistomerkillä laskemassa kukkalaitteen hänen 120-vuotissyntymäpäivän kunniaksi.
Suomen Lions-järjestön kummi Arne Ritari ”kävi syntymässä” Seinäjoen Soukallajoella 1906 ja muutti vanhempiensa kanssa Kanadaan jo puolen vuoden ikäisenä. Vaikka Ritari oli Kanadan kansalainen, Suomi oli hänelle kuin toinen kotimaa. Hän seurasi uutterasti maamme tapahtumia, aivan erityisesti maamme kohtalon vuosina. Sotien jälkeen hän vieraili säännöllisesti Suomessa.
Suomen ensimmäinen Lions-klubi, LC Helsinki/Helsingfors ry perustettiin 14. elokuuta 1950 Ritarin myötävaikutuksella. Ansioistaan Ritarille myönnettiin muun muassa kansainvälisen Lions-järjestön ”International Councelor” -nimitys sekä LCIF:n korkein huomionosoitus ”Ambassador of Good Will” eli "hyvän tahdon lähettiläs”.
Ritarin Helsingin Sanomissa julkaistussa muistokirjoituksessa (tilaajille) kerrotaan, että hän oli toiminut kanadalaisessa lions-klubissa vuodesta 1933, ja alkoi Suomen-vierailuillaan kypsytellä ajatusta perustaa lions-toimintaa ja klubeja myös Suomeen. Arne Ritari oli vuonna 1949 kirjoittanut kirjeen Lions Internationalin pääsihteerille ja ehdottanut, että Helsinkiin, Turkuun ja Poriin voisi perustaa lions-clubin siinä missä muuallekin maailmaan. Jo kolme vuotta ensimmäisen klubin perustamisen jälkeen klubien määrä alkoi kasvaa nopeasti koko maassa.
Ritari eli pitkän elämänsä, yli 90 vuotta, Kanadassa. Hänen elämänkaarensa päättyi 18. lokakuuta 1996.

Lions Club Seinäjoki/Törnävän presidentti Timo Santala muisteli puheessaan kuinka muistomerkki on aikoinaan saatu näille sijoille.
– Muistomerkki paljastettiin vuonna 2006, kun Seinäjoella pidettiin Suomen Lions-liiton vuosikokous. 20 vuoden aikana kivestä on tullut monelle lionille tuttu pysähdyspaikka, niin paikallisille kuin eri puolilta Suomea oleville lioneille, Santala kertasi.
Muistomerkkihanke sai alkunsa lionveljien Esko Töylin ja Esko Luhtasen aloitteesta. He löysivät Joupiskan pururadan varresta tarkoitukseen sopivan luonnonkiven. Kiveä kävivät katsomassa ja hyväksymässä lionveljet Erkki Tuorila, Reijo Toivonen sekä Juhani Lahti.
– Seinäjoen kaupungin urheilutoimen avustuksella kivi siirrettiin lavalle kuljetusta varten ja vietiin Tervajoen kiviveistämölle työstettäväksi. Muistomerkin suunnittelija Juhani Lahti sekä silloinen PCC Esko Töyli kävivät Tervajoella antamassa ohjeet kiven käsittelyyn. Samalla päätettiin kirjainten mallit, symbolit ja niiden paikat, Santala paljasti.


– Kun muistokivi oli valmis, se tuotiin tänne Törnävän kartanopuistoon, Kartanon kivinavetan läheisyyteen. Muistomerkin pystytyksestä vastasi Erkki Tuorila joukkoineen. Tuorila kertoi, että kivi kiinnitettiin teräsankkureilla peruskallioon, jota onneksi löytyi noin kolmenkymmenen sentin syvyydestä maanpinnan alapuolelta.
Timo Santala muistutti, että Arne Ritarin syntymäpäivänä, maaliskuun seitsemäntenä päivänä, kivellä muistetaan järjestölle tärkeää henkilöä pienimuotoisesti.
– Tänä vuonna siihen on vielä erityinen syy, kun Arne Ritarin syntymästä tulee kuluneeksi 120 vuotta.
Tilaisuuden jälkeen Timo Santala luovutti Liisa Aarnille edellisellä kaudella luovuttamatta jääneen PDG Juha Lahtisen myöntämän presidentin ansiotähden.
Timo Sysilampi, Tarja Kojola