Luento Yhdysvalloista kiinnosti

Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Seinäjoen Leijonat ry ja sanomalehti Ilkka-Pohjalainen järjestivät viime viikolla maksuttoman yleisöluennon, jonka luennoitsijana toimi pohjalaislähtöinen historian professori Marko Maunula aiheenaan ”Arvoitus nimeltä Amerikka”. SeAMKin kampuksella pidetty tilaisuus keräsi paikan päälle noin 200 kuulijaa ja verkon välityksellä lisäksi noin 700 seuraajaa.

Professori Marko Maunula toimii Yhdysvaltain historian professorina Atlantassa sijaitsevassa Claytonin osavaltionyliopistossa ja kommentoi Yhdysvaltojen politiikkaa ja kulttuuria myös Suomen mediassa kuluvalla viikolla. Nurmolaislähtöinen professori on asunut Yhdysvalloissa lähes 35 vuotta ja hän julkaisi elokuussa kirjan Arvoitus nimeltä Amerikka, jossa tunnettu asiantuntija avaa Yhdysvaltojen nykyhetkeä sen pitkän ja ristiriitaisen historian kautta. Vallankumouksen, siirtokuntien ja sisällissodan aikaiset jakolinjat elävät yhä ja heijastuvat koko maailmaan.

Tilaisuuden avasi Seinäjoen ammattikorkeakoulun vararehtori Elina Varamäki tuoden avauspuheenvuorossaan esille professori Marko Maunulan nurmolaiset sukujuuret ja sen, että professorin isä Ilmari Maunula on aikoinaan ollut perustajajäsenenä yhdessä tämän tilaisuuden pääjärjestänä toimineessa klubissa Lions Club Nurmo/Lakeudessa vuonna 1984. Luennon aihe on varsin ajankohtainen Yhdysvalloissa alkavalla viikolla järjestettävien välivaalien vuoksi.

– Koti on paikka, jossa sinulle ei tarvitse selittää mitään, sanoi aikoinaan Yhdysvaltain entinen presidentti Woodrdow Wilson.

Näin aloitti professori Marko Maunula esityksensä kertoen kuinka hänenkin asumisensa Yhdysvalloissa on jo jatkunut 34 vuotta ja kuinka Suomessa käydessä ihmiset aina kysyivät millaista on asua Amerikassa ja millainen se Amerikka on ja vuoden 2016 alkaen miksi te olette niin ”hulluja”.

Tämä oli sysäys kirjoittaa aiheesta kirja, johon tämänkin illan esitys perustuu.

– Yhdysvallat on enemmän maanosa kuin valtio. Se ei ole edes liittovaltio. Se on erilaisten kulttuurien, ilmastojen, talouksien, historioiden temmellyskenttä, jotka taistelevat välillä toisiaan vastaan kirjaimellisesti asein.

Yhdysvallat eivät hänen mukaansa ole siis maa, se on nippu erilaisia sekavia maita. Jos Yhdysvaltoja katsotaan maantieteellisesti, se on suurin piirtein yhtä iso kuin Eurooppa ilman Venäjää. Oma aihepiirinsä ovat eri maanosista tulleet siirtolaiset. Yhdysvallat ei ole koskaan ollut yksikielinen maa.

"Amerikan kirjavuus on valettu sen peruskiveen"

– Ennenkuin eurooppalaiset saapuivat paikalle siellä oli kymmeniä ellei satoja intiaanikieliä ja intiaaniyhteistöjä, jotka olivat myös taloudellisesti kulttuurin suhteen hyvin erilaisia. Rannikoilla asuvat intiaaniheimot elivät luonnollisesti kalastuksesta tai hylkeiden metsästämisestä tai valaiden pyynnistä. Sisämaassa taas oli saatavilla biisonin lihaa elintarvikkeeksi. Kun eurooppalaiset saapuivat Amerikkaan, tilanne muuttui taas oleellisesti. Englantilaiset saapuivat Massaschusetsiin ja Virginiaan. Hollantilaiset saapuivat nykyiseen New York Cityyn, joka oli tuolloin New Amsterdam. Suomalaiset ja ruotsalaiset saapuivat nykyisten Delawaren, eteläisen New Jerseyn ja itäisen Pennsylvanian alueille. Floridan alueelle saapuivat espanjalaiset ja Louisianan alueelle ranskalaiset. Espanjalaiset menivät myös Amerikan länteen: New Mexico, Texas, Arizona, California. Appalakeille puolestaan tulivat skotlantilaiset, pohjoisengalannin ja irlannin rajamaiden asukkaat. Uskonnollisesti ja kielellisesti alueet olivat myös ”sekametelisoppaa” kun vielä otetaan mukaan afrikkalaiset. Amerikan kirjavuus on valettu sen peruskiveen.

Maunula kehotti kiinnittämään huomiota välivaaleihin ja kenties kiinnostavimpaan ajankohtaan miesmuistiin.

– Yleensä ihmiskunta on kiinnostunut presidentinvaaleista mutta nyt panokset ovat niin kovat, että välivaalitkin kiinnostavat. Kysymykset eivät enää ole miksi te olette niin ”hulluja” vaan mitä tapahtuu 3.11. tiistaina. Vaalikartta on elänyt ja muuttunut mutta se keskeinen ja historíallinen jako on ollut konservatiivisen etelän ja liberaalin koillisen ja pohjoisen välillä, Maunula puhui.

– Länsi on liukunut republikaanien leiristä demokraattien leiriin. Sinipunainen vaalikartta on toisaalta harhaanjohtava. Yhdysvalloissa alueelliset erojen rinnalle on tulossa uusi jakolinja eli piirikuntajako. Piirikuntajaolle tehty vaalikartta. Piirikunnat, jotka ovat amerikkalaisen hallinnon keskeisiä yksiköitä osavaltioiden sisällä. Karttaa katsoessa se näyttää varsin punaiselta mutta maa ei äänestä vaan ihmiset. Tämä on uusi jakolinja, johon kannattaa kiinnittää huomiota, jotta ymmärtää mistä Amerikassa on kyse.

Ilkka-Pohjalaisen päätoimittaja Markku Mantila kysyi luennon jälkeen professori Maunulalta, miksi niin moni äänesti vuoden 2016 presidentinvaaleissa Trumpia.

– Trump vetosi "unohdettuihin amerikkalaisiin", jotka ovat kärsineet globalisaatiosta ja teollisuuden muutosta muihin maihin tai teollisuuden alasajosta.

Professorin vastauksesta kävi hyvin ilmi myös se, että Trump lupasi viedä äänestäjien murheita Washingtoniin ja valvoa, että asioihin saadaan muutosta.

Toinen kysymys koski Trumpin rehellisyyden puutetta.

– Amerikkalainen sananparsi kysyy, miten keitetään sammakkoja. Et heittämällä niitä suoraan kuumaan veteen vaan laittamalla sammakot haaleaan veteen ja tasaisesti lisäämällä lämpöä. Sammakot eivät huomaa, että lämpö kasvaa tasaisesti ja lopulta sinulla on käsissäsi keitettyjä sammakoita, Maunula kuvasi.

– Trump osaa pelata tätä peliä mestarillisesti. Hänellä tuntuu olevan vaisto, jolla hän pystyy manipuloimaan ja lukemaan amerikkalaisten äänestäjien isoa ryhmittymää. Hän voi olla röyhkeä, valehdella rajusti, ihmiset silti uskovat häntä.

"Näin pystytään tekemään maailmanpoliittisesta foorumista farssi"

Puheeksi tulivat myös Nato-yhteistyö ja Ukraina.

– Trump ei ole enää kiinnostunut saamaan eurooppalaisia kantamaan isomman osan omasta puolustusvastuustaan vaan näyttää siltä hän on nyt siirtynyt itse asiassa Putinin puolelle.

Yleisöstä kysyttiin, eikö tavalliselle amerikkalaiselle nykyinen asemointi merkitse mitään, kun Trumpin ystäviä ovat Putin ja nyt myös Orban.

– Amerikkalainen ulkopolitiikka on sisäpolitiikan pieni "kasvannainen":  amerikkalaiset ajattelevat sitä, millä tavalla ulkopolitiikka vaikuttaa heidän sisäpolitiikkaan. Sisäpolitiikka ensin, ulkopolitiikka on osa sitä.

– Mitä tulee Orbanin ehdokkuuteen YK:n seuraavaksi puheenjohtajaksi, Trump pystyy heiluttamaan keskisormea koko maailmalle ja saamaan Venäjän Putinin, Kiinan Xin, Pohjois-Korean Kimin ja Brix-valtioiden tuen. Näin pystytään tekemään maailmanpoliittisesta foorumista farssi. Tämä on nerokas veto ihmiseltä, joka vihaa instituutioita. Tämä on jälleen yksi rintama, jossa hän pystyy rikkomaan rivejä.

Miten tavalliset ihmiset suhtautuvat Ukrainan tukemiseen?

– Amerikkalaisten enemmistö, mukaan lukien republikaanien enemmistö, haluaa enemmän tukea Ukrainalle. He edelleen uskovat, että Yhdysvalloilla on tärkeä rooli demokraattisen järjestyksen viimeisenä rintamalinjana. Tässä istuva hallitus on vahvasti ristiriidassa amerikkalaisten enemmistön, mukaan lukien republikaanien enemmistö, kanssa. Tämä on ollut hirvittävä muutos aikaisempaan politiikkaan enkä millään voi ymmärtää Trumpin ajatusmaailmaa, Maunula totesi.

"On aina olemassa mahdollisuus, että Valkoiseen Taloon tulee uusi Trump"

– Vaikka demokraatit kaappaisivat sekä senaatin että kongressin, Amerikassa Valkoisella Talolla on mittavat ulkopoliittiset oikeudet. Presidentti johtaa ulkopolitiikkaa samaan tyyliin kun Kekkonen aikoinaan Suomessa. Hänellä on hyvin hyvin merkittävät valtaoikeudet, Maunula sanoi.

– Euroopan paras toive olisi siinä, että kongressin republikaanit laittaisivat myös painetta presidenttiin. Trump haistelee politiikkaa hyvin herkällä nenällä ja jos oman puolueen sisältä tulee painetta, joka on niin voimakasta, että hän pelkää oman asemansa jollakin lailla murenevan edes vähän, niin sitten hän saattaa joutua reagoimaan ja vähentämään yhteistyötään Venäjän kanssa.

Eurooppalaisten täytyy Maunulan mukaan oppia ymmärtämään, että heidän puolustuksessaan on oltava kaikki tuotantolinjat ja huoltovarmuus enemmän omissa käsissä. Vaikka Yhdysvallat palaisi entiseen kahden vuoden päästä, niin on aina olemassa mahdollisuus, että Valkoiseen Taloon tulee uusi Trump.

Mahdollisen kolmannen presidenttikauden Maunula tyrmäsi.

– Yhdysvaltain perustuslaki on tästä hyvin selkeä. Hänellä ei ole mitään asiaa kolmannelle kaudelle. Tahdon edelleen uskoa, että jos amerikkalaisen demokratian ydin on oikeasti vaarassa, siinä vaiheessa vähintään armeija puuttuu peliin.

Populismi tarvitsee aina vihollisen, Maunula muistutti.

– Populismi tarvitsee aina unohdetun kansanosan ja taloudellisen murroksen. Yleensä kun nämä kolme yhdistyvät, niin lopputuloksena on viljavaa kautta populisteille.

Timo Sysilampi

Tarja Kojola